Uittotoiminta Suomessa 

Uittojen voidaan katsoa alkaneen jo 1600-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäisiä pieniä sahalaitoksia vesistöjen varsille. Tukit näille sahoille uitettiin yk­sittäisinä pölkkyinä (= irtouittona) pitkin jokia ja pu­roja vesivirran viemänä. Uittotoiminta laajeni sitä mukaa kuin sahateollisuuskin kasvoi. 1800-luvun loppupuoliskolla uittotoiminta laajeni merkittävästi, kun höyrysahat sallittiin. Tällöin annettiin myös ns. lauttausasetus, jonka pohjalta järjestäytynyt uitto­toiminta alkoi.

Nippu-uittoa alettiin käyttää irtouiton rinnalla 1900-luvun vaihteessa, jolloin keksittiin niputuskone. Nippu-uitossa yksittäiset puutavarapölkyt sidottiin rautalangoilla nipuiksi, ja niistä koottiin lauttoja, joi­ta hinattiin järvialueilla.

Suurimmillaan uittomäärät olivat 1960-luvun puo­livälissä, jolloin kokonaismäärä oli noin 16 miljoonaa m³. Tämä oli noin 2/3 tehtaille kuljetetusta puumäärästä. Puuta kuljetettiin tuolloin sekä irto- että nippu-uittona koko valtakunnan alueella sisävesillä ja ran­nikkoalueillakin. Uitot alkoivat pikkuhiljaa vähetä 1960-luvun lopulta autokaluston ja tiestön kehitty­misen myötä. Irtouitot loppuivat Suomessa vuonna 1991, jolloin Kemijoen uitto päättyi. Rannikkoalueilla nippu-uitot loppuivat 1990-luvun puolessa välissä. Tämän vuosituhannen alussa uitot jatkuivat nippu-uittoina Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla. 

Uitto tänään

Tänä päivänä uittotoimintaa on nippu-uittona Vuok­sen vesistöalueella eli Kallaveden, Pielisen ja Sai­maan alueilla. Varsinaisia uitto-organisaatioita on kaksi: Järvi-Suomen Uittoyhdistys (Pielisen ja Kalla­veden alueilla) ja Perkaus Oy (Saimaan alueella).

Kokonaisuittomäärä viiden viime vuoden keskiar­vona on ollut runsaat 400 000 m³, mikä on noin 6 500 täysperävaunukuormaa. Uittomäärä on jakautunut eri tehtaille siten, että 200 000 – 250 000 m³ mänty­kuitupuuta on uitettu Lappeenrantaan UPM:n Kau­kaan sellutehtaalle ja 150 000 – 200 000 m³ kuusituk­kia Ristiinaan UPM:n vaneritehtaalle.

Uitto on pitkän matkan kuljetusta, sillä pisimmil­lään puu kulkee uittaen Pielisen pohjoispäästä Nur­meksesta Lappeenrantaan kolmen sulkukanavan (Kaltimo, Kuurna, Joensuu) kautta 452 km. Kallave­den puolelta Iisalmesta kuljetusmatka Lappeenran­taan neljän sulkukanavan (Nerkoo, Ahkiolahti, Kon­nus, Taipale) on 401 km. Keskimääräinen uittokulje­tusmatka on vajaat 300 km, ja kun siihen lisätään vielä autolla tapahtuva esikuljetus pudotuspaikalle, kulkee jokainen uittopuu keskimäärin noin 350 km.

Uittoon tuleva puu ajetaan pudotuspaikoille met­sästä rekoilla, joiden kuormatilassa puut sidotaan nipuiksi joko kertakäyttörautalangoilla tai teräskettingeillä. Tämän jälkeen niput siirretään kurotta­jatrukeilla veteen, missä nipuista kootaan hinauslau­tat. Hinauslautan koko vaihtelee vesiväylän rajoit­teiden mukaan. Suurimmillaan hinauslautat ovat Sai­maan selkävesillä, jossa lautan koko voi olla jopa 20 000 m³ eli 350 rekkakuormallista puuta.

 Uittoa Joensuussa

Aluskuljetus

Uiton rinnalla sisävesillä kuljetetaan raakapuuta myös aluksilla (laiva ja työntöproomut). Aluskulje­tuksen kokonaismäärä on noin 650 000 m³ eli 11 000 rekkakuormaa. Tästä määrästä lähes kaikki kuljetetaan tehtaille Imatralla, Joutsenossa ja Lappeen­rannassa.

Suurimmat alusyksiköt kuljettavat kerrallaan noin 2 500 m³ puuta eli noin 40 rekkakuormallista. Pie­nimmät yksiköt, joita käytetään pääasiassa ranta- ja saarimetsien hakkuista tulevien puiden kuljettami­seen, kuljettavat kerrallaan 300–500 m³ puuta.

Aluskuljetuksen keskimääräinen kuljetusmatka on noin 250 km ja esikuljetusmatka autolla 50 km eli koko ketjun keskikuljetusmatka noin 300 km.

Parkko Kyrönsalmessa

Kotimaisen raakapuun kuljetusmäärästä on vesi­tiekuljetuksen osuus noin 2 prosenttia ja kuljetussuoritteesta eli kuljetustyöstä noin 4 prosenttia, mutta vain noin 2 prosenttia kokonais­kustannuksista. Näin ollen Vuoksen vesistöalueella raakapuun kuljetus uittaen ja aluksilla on pitkän mat­kan ja suurien kertaerien edullista ja ympäristöystävällistä kuljetusta, sillä polttoaineen kulutus suo­riteyksikköä kohden on merkittävästi pienempää kuin esim. autokuljetuksessa.

Ilkka Purhonen

(kirjoitus julkaistu Vonkamies 2020 lehdessä)